Kun nyt kirjoitan tieteellistä artikkelia, josta aiemmin mainitsin, tutkimani inskription alkuperästä ja konteksteista, havaitsin tämän kyseisen tutkimukseni aineiston rajauksessa jotain outoa ja yllättävää: koko aineisto on peräisin ainoastaan kahden toisiaan lähellä olevan paikkakunnan arkeologisesta datasta. Puhutaan muutaman kymmenen kilometrin etäisyyksistä. Toiseen paikkakuntaan sijoittuva aineisto on peräisin ajallisesti hyvin pitkäaikaiselta hautausmaalta. Toki kyseinen inskriptio on silti aiemmin ajoitettu parinsadan vuoden välille myöhäiseen rautakauteen. Usein Suomessa(kin) hautausmaat voivat olla toiminnassa jopa tuhat vuotta tai ylitse. Suomessa on monia hautausmaita, joista löytyy hautoja pronssikaudelta, jopa kivikaudelta rautakaudelle ja keskiajalle. Mielenkiintoinen on myös ilmiö, jossa esihistoriallisen ja historiallisen hautausmaan kupeeseen on rakentunut modernin ajan hautausmaa, kuten asuttamani rämeen viikinkien hautausmaan kohdalla on käynyt. Samankaltainen ilmiö koskee joskus myös asutustiloja: on havaittu arkeologista dataa, jossa samalla paikalla on ollut asutustila, siis talo, jopa pronssikaudelta myöhäiselle rautakaudelle. Paikalta nousee modernina aikana arkeologisia löytöjä, ja kappas kummaa, paikalla on vieläkin asuttu modernin ajan maatalo. Viikinkiaikana myöskin hautausmaat rakennettiin talojen läheisyyteen Suomessa.