Näiden blogitarinoiden ensimmäisessä tarinassa etsin erästä kirjainta varhaiskeskiaikaisista käsikirjoituksista, sillä oman inskriptioni kautta tulkittuna varhaiskeskiaikaisten lukemisen ja tekstintuottamisen tapojen avulla ymmärrettynä tiesin, että tuo tietty kirjaimen muoto oli jo tuolloin olemassa, eikä vasta monia satoja vuosia myöhemmin.
Löysin sittemmin tuolloin tämän kirjaimen rusien kaiverretuista inskriptioista Novgorodista noin vuodelta tuhat ja piirrettynä arkeologien raportteihin. Inskriptioni oli siis oikeassa. Kirjaimen muoto on paljon vanhempi kuin mitä kirjaimen kirjoitettu historia paljastaa.