Havaitsin jotakin hyvin outoa tutkiessani ajanlaskun tämän puolen riimuinskriptioita oman inskriptioni esinekategoriasta tietyn parin sadan vuoden väliltä anglosaksien alueelta. Inskriptioissa on käytetty samoja, tiettyjä kirjaimia, samassa järjestyksessä, vaikka inskription esittämä sana tai viesti ovat erilaiset. Aivan hyvin olisi voitu käyttää myös toisia kirjaimia, koska riimuissa on useita samalle äänteelle rakentuvia kirjaimia. Siis esimerkiksi jos kirjoittaisin inskription sanoille “Beaw” , “Hemele” ja “Agir”, niin aina kaksi ensimmäistä riimukirjainta olisivat ne samat ja tietyt.
Tätä ei aiemmin ole havaittu kirjallisuudessa, koska oma inskriptioni on dekoodaamani ja selittää aineistoa tällä tavoin; joka tapauksessa muu aineisto esinekategoriassa Brittien saarilla ei ole hurjan iso. Kun mukaan lisätään oma inskriptioni, niin otantaa alkaa tulla, ja ilmiö nousee esiin.