Nyt olen kirjoitusprosessissani päässyt kohtaan, jossa voin hahmottaa kaikki ne historialliset kontekstit, joihin inskriptioni kuuluu; erääseen novgorodilaiseen kryptogrammiin tuhatluvun alusta, Lindisfarnen luostarin scriptoriumiin sekä ilmeisimmin siihen liittyvään kodeksiin, rahalöytöön anglosaksisen kauden keskeltä Danelawn alueelta, valaanluiseen käyttöesineeseen samoin anglosaksisen kauden keskivaiheilta, erääseen anglosaksien kristillisen runouden kaanoniin, sekä neljään käsikirjoituskodeksiin, (joista ainakin yksi liittyy kiinteästi Canterburyyn ja toinen mahdollisesti tutkimuskirjallisuuden mukaan, sekä tuo kristillinen kaanon, jota on eräässä kodeksissa, jonka analyysi ei nyt mahdu tämän tutkimukseni sisään liittyy myös Canterburyyn ilmeisimmin, mutta toisaalta Canterbury oli anglosaksien Rooma, johon kaikki oppineet tiet veivät…Yksi kodeksi liittyy kiinteästi Danelawn alueeseen).
Month: January 2025
-
Koodi
Jokin aika sitten mainitsin yhden uuden koodin, jonka löysin inskriptiostani. Nyt artikkeliani kirjoittaessani tarkastelin löydöstäni uudelleen.Artikkeliani kirjoittaessani olen muuten havainnut, että joudun kirjoittamaan sitä uudelleen ja uudelleen ja siis kirjoittamalla muovaamaan inskriptiostani löytämääni mentaalimaailmaa tutkimuksen debatteihin, jotta löytämäni tulee ymmärretyksi. Inskriptioni mentaalimaailma kertoo tarinoita ja kutoo yhteen muun muassa riimujen fragmentaarista historiaa, lukemisen tapojen historiaa. Tutkimuksessa on aukkoja, joita oma tutkimukseni voi täyttää osaltaan.
-
Kolikko
Olen etsinyt erästä riimua käsikirjoituksista (katso edelliset blogin tarinat). En vieläkään ole sitä löytänyt, mutta sitä vastoin löysin metalliepigrafiikkaa, yhden kolikon itäanglialaisen hallitsijan lyömänä, missä tuota riimua tai sen visuaalista vastinetta on käytetty sen tietyn äänteen merkkinä, jollaisena sitä on selvästi käytetty myös omassa inskriptiossani. Huomaa Danelawn alue jälleen kerran, Itä-Anglia (ajalliset kerrostumat näkyvät inskriptiossani myöskin eli vaikka Itä-Anglia ei ollut viikinkien asuttama vielä, niin samalle alueelle he tulivat hieman myöhemmin).Riimujen käyttöhän oli vaihtelevaa; niitä ei voi verrata latinalaisilla kirjaimilla kirjoittamiseen. Esimerkiksi anglosaksien futhorceissa on monia riimuja, joiden äännettä ei tunneta tai joiden ääntämys näyttäisi vaihtelevan ajallisesti ja paikallisestikin. Myös riimujen ulkoasu on muuttuvaa jopa saman ajanjakson sisällä eri kirjoittajien toimesta. Lisäksi on olemassa riimuja, joilla oli ehkä vain tietty symboliarvo, ja usein tuo arvo on meille tuntematon. Ja käsite symboli on edelleen mielestäni väärä, anakronistinen: mielestäni vaikuttaa pikimminkin, että riimujen selite yksittäisten riimujen kohdalla oli prosessi.
-
Riimu
Artikkelini kirjoitusprosessissa aloin etsiä tarkempaa lähdettä inskriptioni toisen riimun käsikirjoitussijainnille, sille riimulle, josta on olemassa vähemmän tutkimuskirjallisuutta ja jonka kirjallisuuteen olen jo tutustunut. Kirjallisuus antaa lähteiksi useita käsikirjoituksia, joista riimu kuulemma löytyy. Riimu on inskriptioriimu eli sitä ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty epigrafiasta eli kaiverrettuna kiveen, metalliin tai esimerkiksi puuhun vaan nimenomaan käsikirjoituksiin. Nythän tilanne on sitä paitsi se, että jos saan artikkelini vertaisarvioitua, niin tämä nimeomainen käsikirjoitusriimu löytyy nyt sitten ensimmäisen kerran epigrafiariimuna — tosin artikkelini sitoo sen ja inskriptioni sekä siten inskriptioni esineen tiukasti varhaisen keskiajan tietynlaiseen käsikirjoituskulttuuriin. Mikä sinänsä on hirveän mielenkiintoista.Mutta riimua ei löydy yhdestäkään lähteiksi annetuista käsikirjoituksista. Sen visuaalinen vastine kyllä löytyy. Mutta koska runologit ovat riimun jostakin lähteestä löytäneet vuosikymmeniä sitten, niin siten sen täytyy jossakin lähteessä olla. Sinällään kykenen tuon riimun visuaalisella vastineellakin perustelemaan artikkeliani hyvin (tietyistä syistä johtuen), mutta tuo kyseinen riimu tutkimuskirjallisuuden mukaan kuuluu ilmeisimmin varhaisen keskiajan esoteerisiin perinteisiin ja ehkä myös salakirjoituksen luomiseen, joten sen löytyminen viitattavaksi vahvistaisi artikkelini väitteitä.
-
Viikinkejä!
Hyvää uutta vuotta blogin lukijoille!Artikkelini kirjoitusprosessi on erittäin hyvässä vauhdissa. Kyseessä näyttää olevan sellaisen tason innovatiivisuus, että joudun artikkelin johdannonkin kirjoittamaan useaan otteeseen, jotta siitä tulee mahdollisimman luettava artikkelin lukijoille – luettavuus on yksi kyseisen julkaisijan vaatimista asioista julkaistaville artikkeleille, koska julkaisun lukijakunta koostuu poikkitieteellisesti kaikista tieteentekijöistä ja lisäksi myös tieteen maallikoista.